.. Nimittäin takaisinheitto siihen aikaan, kun omistin vielä oman hevosen. Kävin katsomassa entistä hevostani keskiviikkona kun minulla oli vapaapäivä. Tamma käveli portille heti ruunakaverinsa kanssa ja ojensin sille heti porkkanan jonka se ahmi ihankuin ennenkin.
Varustettiin siinä molemmat hepat ja käytiin kentällä vähän ratsastelemassa. Menin Iitalla ihan vaan kaikki askellajit läpi ja sitten vaihdettiin hevosia. Liepulla ratsastin myös kaikki askellajit, vaikka laukassa pysyminen ilman satulaa osoittautui haastavaksi minun tasapainollani.. :D Kuvissa muuten mun uudet ratsastushousut!
Valitan kuvien laatua! Äiti oli kameran takana jälleen..
Toissapäivänä minulla oli ensimmäinen estevalmennus Masin kanssa. Annika J. tuli pitämään sitä meille, ja hän rupeaa luultavasti käymään kerran viikossa meitä valmentamassa. Olen mennyt Masin kanssa siis tähän mennessä vain kavaljetteja, vaikka onhan sillä hypätty 130 ratoja joskus aikoinaan. Liikutus oli ollut parin viikon ajan hyvin vähäistä ruunalla, jonka vuoksi se ei ensinnäkään meinannut lähteä ollenkaan tarhasta liikenteeseen (vedin sitä koko painollani ja mentiin eteenpäin metri kerrallaan..) ja se myös luimi minulle aivan kokoajan vihaisesti.
Kentälle kun päästiin, lämmittelin Masia melko pitkään ennen Annikan tuloa. Ravissa Masi meni ihan super hyvin!! Ei ole ikinä mennyt noin hienosti ilman apuohjia. Kun Annika tuli, taivuteltiin ensin ympyrällä sisällepäin ja sitten ulospäin, jotta hevonen suoristuisi enemmän. Ulospäin tehdyt taivutukset osoittautuivat Masille melko hankaliksi.
Tehtiin samaa tehtävää laukassa, kunnes Masi säikähti kentän kulmassa olevaa heiluvaa peltiä. Se teki joka kerta hirveät loikat kun yritin laukata siitä ohi - tai siirtyi raville jännittyneenä. Jatkoin sitkeästi ja lopulta se ohitti senkin kohdan laukassa ilman mitään sivuloikkia. Yhdessä vaiheessa meidän takaa kentän viereiseltä tieltä ajoi hiekkaa levittävä kuorma auto, jota Masi säikähti todella paljon. Osasin kyllä arvata, että se säikähtää sitä, mutta en osannut arvata että lentäisin kuin leppäkeihäs alas selästä. Jotenkin onnistuin tippumaan selälleni ja olkapäähäni sekä alaselkään jomotti, mutta jatkettiin silti vielä samaa tehtävää.
Aluksi mentiin laukassa pientä kavalettiä, jonka molemmilla puolilla oli puomit. Tultiin sitä molemmista suunnista ja sitten ruvettiin menemään keskihalkaisijalla pituussuunnassa tehtävää, jossa oli ensin yksi puomi - kaksi laukka askelta - puomi - laukka-askel - este. Tultiin sitä tavallaan kahdeksikolla; jos esteen jälkeen käänsin vasemmalle, käänsin seuraavalla kerralla oikealle. Annika korotti estettä kokoajan, lopulta se oli about 60-70 cm. Kyllä tuntui selkään, miten hyvin Masi ponnisti esteelle ja miten paljon se nautti siitä hyppäämisestä! Kunnon ilopukit esteen jälkeen aina välillä.. :D
Jouduin tänään käymään sairaalassa päivystyksessä, josta minut ohjattiin akuuttiin päivystykseen, jossa odottelinkin lopulta sitten lääkäriä jonkin aikaa. Sain vahvoja kipulääkkeitä ja sairaslomaa selkä ja niskakipuni takia. Muuten jäi kyllä tosi hyvät fiilarit valmennuksesta! :)
